A ìmi noa ai au ia rahi aè tö ù märamarama i te hinaaro mau ö te Atua ia au i tö ù nei tiàraa Perofeta nö te Etaretia, àita ïa te teimaha ö te höpoià i roroma rii atu. A tämata ai au i te tätara i te tahi mau fifi e riro i te faatupu mai i te tahi mau âmahamaharaa tä te Etaretia e faaruru i teie nei mau ànotau, ua rau te tau tö ù nohoraa i roto i te pure mä te ani tämau i te Värua ia tauturu mai i te Etaretia.
« E nö te huru mau ö te parau ò tä ù e tuu atu nei i teie nei, ua ìmi-ä vau e ua ìmi-ä i te haapäpüraa ä te värua. E inaha i te mau taime atoà ua tae teatea mai te poroì ia ù mä te märamarama e te päpü. Nö reira, àita atu tä ù maoti rä te höroà atu tei färiihia mai è au, mä te haèhaa ö te âàu, e te tuu atu nei au i teie i roto i tö òutou rima, mä te tiàturi päpü ë ò teie mau te manaò e te hinaaro ö te Atua »
I te mau Apooraa, i te mau Hiva ö te Etaretia, i te Apooraa Rahi e i tö te Etaretia :
1
O tö ù teie hinaaro ia vaiihofaatura-hia ò Charles D. Neff i tä na mau höpoià i roto i te Tino Ahuru mä piti. Ua faatupu te maororaa ö tä na mau rohiraa e vetahi atu mau ètaretia nö terä e terä pätireia i te hoturaa mai, òhipa tei haamata i te mau fenua nö Hitià ö te rä ia Europa mä i te mau matahiti 1960 ra, ua riro mau-ä ïa te reira èi haamaitaìraa nö te Etaretia. Oia atoà i roto i te Tino Ahuru mä piti iho, i te pae ihoä rä nö te faanahoraa i te mau tuhaa ö te Etaretia i nià i te mau vähi e tiàhia ra, ua riro mau na tä na faatereraa èi mea faufaa rahi, i te tau ihoä rä a hotu mai ai te feiä èi ìte nö tä ù èvaneria. E inaha i teie nei, nö te tururaa ia na ia tämau-ä tö na ànaànatae nö te faahoturaa, ia faatiàhia ïa ò ia faafaaea e ia färii i te hanahana e au nö te reira.
2
Nö te faaî i te vataraa i roto i te Tino Ahuru mä piti, ua piihia ò Geoffrey F. Spencer èi Àpötetoro i roto i tä ù Etaretia. E riro mau-ä te püai ö tö na faaroo òrometua tävini e òia atoà tä na mau tärëni òtahi roa èi faahoturaa i te Etaretia, e ia faatöroà-peepee-hia ò ia è tià ai.
E inaha te faaue faahou mai ra te Värua ia ù ia parau atu-ä èi arataìraa i te Etaretia :
3
Ua rohi peepee maitaì tö ù mau tävini nö te mau ôpuaraa ia patuhia tö ù hiero i te vähi pü. Ia peepee aè rä te raveraa, ia au ihoä i te mau faaueraa i höroà-aè-na-hia atu, inaha te rahi mai ra te hinaaro ö te taata i te araraa-värua e riro i te tupu mai maoti te mau täviniraa e faatupuhia i roto atu i tö na mau papaì.
4
A. Oia mau na te parau atu nei au, e riro mau-ä taua mau täviniraa ra èi haamaitaìraa rahi nö òutou, mai te mea e haapaò òutou i te mau faaueraa ä tö ù mau tävini nö te Peretiteniraa mätämua, rätou tei faataahia e te ture nö te faahoturaa i te mau tuhaa haìhaì roa nö taua mau pü täviniraa ra.
B. I riro noa na te mau faatöroàraa i roto i te Autahuàraa ö tä ù Etaretia èi mana nö te färiiraa i te mau haamaitàiraa. E riro rä te tahi ö taua mau tiàraa ra i te faananeahia atu, e fänaò mai ia rätou i te tahi mau mana-hau-atu a päpü noa mai ai te mau heheuraa nö nià i te mau tävini ö te Hiero.
5
A. E faataahia te Hiero nö te ìmiraa i te Hau. E vai-tià mai ò ia nö te faafaiteraa e tö na faaoraraa maì ö te värua.
B. e riro atoà ò ia èi haapaariraa i te faaroo e i te faaineineraa ia riro te taata èi ìte mau.
C. nä roto i tä na mau pü täviniraa, e höroà mai ïa ò ia i te îraa mau nö te tino, nö te märamarama e nö te värua, ò te mau fä faufaa rahi mau ïa è tià roa ia tütavahia, e ia faaitoitohia.
D. e riro mau-ä ò ia èi räveà nö te haapaariraa i te autahuàraa e i te mau mero i roto i te mau pü faatereraa.
E. E, e riro mau-ä te hiero èi vähi èi reira e ìte-päpü-hia ai te auraa mau nö te Faaâpïraa, òia hoì èi räveà nö te faaoraraa värua e te fänaòraa i te ora-mure-òre ë, i te tahi oraraa âpï e te tahi atu-ä märamaramaraa mai roto mai i te oraraa iho ö te Faaora ö te ao.
6
Nö reira, ia haere te mau ôpuaraa i mua, e ia haaputuhia te mau räveà e tià ai, ia riro mau-ä te paturaa ö tö ù hiero èi reva tähiri i mua i tö te Ao, èi ìte nö te rahi e te âàno ö te faaroo ö tö ù Feiä moà.
Ua tuu-atoà-hia atu teie i muri nei mai te reo atoà ö te Värua :
7
A. A faaroo mai na e tö ù nünaa i tä ù e parau atu nö tö ù autahuàraa moà. Ua tuuhia atu te mana ö teie Autahuàraa i rotopü ia òutou mai te mau mahana mätämua mai ra ö teie òhipa nö te haamaitaìraa e te faaoraraa i te mau nünaa atoà ö te ao nei.
B. I te roaraa rä hoì ö te tau, rave rahi ö te mau mero autahuàraa tei òre i märamaramara i te fä mau nö tö rätou piiraahia. E inaha ua hahi rätou i te teòteò, e ua faariro atu ra i tö rätou tiàraa èi faateiteiraa ia rätou iho.
C. vetahi, tei haamata i te tauà-òre e àore rä te manaò faatau, àita ïa i faahanahana i tö rätou tiàraa e àore rä ua faaea òhipa-òre noa.
D. e a tupu ai te reira, ua haaparuparu te Etaretia i te pae värua e ua topa te mau pü täviniraa i te itiiti mai.
8
A. O tö ù teie hinaaro ia riro tö ù autahuàraa èi haapüraa nö rätou tei î i te faaroo ora e te hinaaro mau ra e tävini mä tö rätou âàu atoà, mä te haèhaa e te paieti rahi.
B. Nö reira, i te mau vähi atoà te vai ra rätou i roto i te faa-òhipa-òre-raa i tö rätou autahuàraa, ia ravehia te mau tïtorotororaa e te mau pü faatereraa e au, mai te mau faanahoraa ä te ture, èi räveà nö te ìte-päpü-raa ë rave mau änei rätou i tei èuhehia e rätou.
9
A. Ua faaroo vau i te pure ä te mau taata e rave rahi e òia atoà tä tö ù nei tävini perofeta a ìmi noa ai rätou i tö ù nei hinaaro èi pähonoraa i teie uiraa ë : ò vai mau na te au ia piihia nö te amoraa i te höpoià e te mana e fatuhia i te mau mero autahuàraa i roto i tä ù Etaretia.
B. te parau atu nei au ia òutou mai tä ù i parau i mütaa ra ë, ua piihia te taatoàraa ia au i te mau tärëni i höroàhia ia rätou. E au teie parau nö te autahuàraa ë òia atoà nö te tahi atu tereraa òhipa i rapae-ê atu i te autahuàraa.
C. Nö reira ë, èiaha e maere i te mea ë, e te piihia nei vetahi mau tuahine ia amo i te mau höpoià nö te Autahuàraa. E mea au teie i tö ù nei hinaaro, e ia roaa mai te ìte nö te reira piiraa i tö ù mau tävini, ia haapaòhia te reira mau piiraa ia au i te faatereraa e te faataaraa ä te ture.
D. Teie rä, nö te faatöroàraa i te mau vahine, ia haapaòhia ïa mai te ferurihöhonu-raa hou e ravehia te höê noa atu tuuraa rima, e nä te Huimana i te Pae Värua e faaineine i te mau rëni hiòpoàraa e te mau haapiiraa, ia faaotihia ïa mä te âfaro.
10
A haamanaò ë i te mau vähi atoà, ua rau huru te päpü-òre-raa nö nià i teie tumu parau nö te piiraa e te höroàraa i te mau tärëni. Te vai ra ïa taata, nö te rahi ö te höpoià e vai mai ra, e ani mai ïa i te tururaa päpü ä te òrometua. Ia höroàhia atu te reira nä roto i te pure faaroo mau e te âàu marü, ia fänaò te täâtoàraa i te haamaitaìraa ûàna ä tö ù nei Värua-faanä.
11
A. E tö ù feiä moà iti ë, ia itoito òutou i te raveraa i tä òutou òhipa, òia hoì te paturaa i te tumu nö Tiona. A faaineine mäite ia òutou nä roto i te ìmiraa i te ìte e te pure faaroo mau.
B. E inaha, a nuu noa atu ai òutou e a riro mai ai èi mau ìte mau nö tö ù here i te täura taata atoà, èi reira ia òutou e ìte ai i te òaòa e färereihia e te feiä e püpühope roa ia rätou nö te pätireia. I reira ra, tei reira atoà ia tö ù nei värua ia òutou na. Amene.
Wallace B. Smith
Peretiteni nö te Etaretia.
Initipeniteni Mituri
I te 3 nö Eperëra 1984