I te roaraa e toru matahiti, ua hiòpoà te Etaretia mä te pure i te mau parau faaaò tei höroàhia i te matahiti 2013. Ua haapäpü te Värua Maitaì ë, e haamaitaìhia te Etaretia nä roto i te faaöraa i teie parau faaaò i roto i te Puta Haapiiraa Faaroo e te mau Fafauraa. Te püpü-haèhaa-hia atu nei teie àpi-parau èi faaìteraa i te faufaa ö tö tätou tiàturiraa i te Heheuraa tämau.
A faaineine ai au i te àpi-parau-hopeà, ua vai vëtea noa tö ù feruriraa i mua i te arataìraa värua nö te haamaitaì-ä i te märamarama ö te Etaretia i teie nei àore rä i muri iho. Ua tauturu te arataìraa värua ia haamaitaì vau i te tahi mau îrava. I te rahiraa ö te mau taime, ua faaravaì te reira i te auraa ia au i te mau tumu tei ìtehia e te Atua.
Ua pärahi atoà vau i roto i te pure mä te uiui e aha te mau tuhaa ö te mau parau faaaò tei faaòhipa-taa-ê-hia i te taime a höroàhia ai e tei òre e tïtauhia ia faaö i roto i te Puta Haapiiraa Faaroo e te mau Fafauraa. Nö reira, ua faaòrehia te tahi mau îrava. Ua raeàhia i teie mau îrava te fä tei ôpuahia àore rä, ua faaìte-aè-na-hia teie mau hiòraa i te tahi atu-ä mau vähi i roto i te Puta Haapiiraa Faaroo e te mau Fafauraa e ua navaì.
Te parau faaìte tä ù e püpü atu nei o te haapäpüraa ïa ë, nä te Atua mure-òre e arataì nei i te Etaretia mä te here e te faaòromaì ia au i te mau ôpuaraa atua. Ia faaìte tätou i tö tätou âàu mëhara nö teie arataìraa. Ia riro te reira èi aratià nö te märamarama e te tïaìturu nö rätou atoà e mäìmi e o te hinaaro nei e pee i te hinaaro ö te Atua.
Nä te mau Tino, te mau Apooraa, te mau Pupu, i tö te Apooraa Nui e i tö te Etaretia:
1
A. Autahi nö te Metia ë, tei mua ia òe te höê hiòraa-atua-mata-ara. I te roaraa ö te mau matahiti i räterehia mai, e rave rahi mau parau e te mau taipe tei heheuhia mai, i teie rä mahana, te ìtehia nei te reira nä roto i te mau faaotiraa tei au i te òhipa täviniraa ä Ietu-Metia.
B. Ei tautooraa pae värua, a pee mä te itoito i te mau faaotiraa tae roa atu i te tumu nö te hiòraa-mata-ara ä te Atua i te Etaretia e te poieteraa. E, èi pähonoraa i te märamarama e hotu noa nei i nià i te natura e te hinaaro ö te Atua, a tämau-ä i te haapii i te mau pupu-taata e ora nei i te aroha e te òhipa täviniraa ä te Metia.
C. I roto i te here, a ani mänihini atu ia rätou atoà, ia färii i te parau âpï òaòa nö te oraraa âpï i roto i te autahi e te Metia. Mai te peu e färii òutou ia ìte i te reira, e nïniihia mai ïa te mau haamaitaìraa i roto i tö òutou oraraa.
D. A faatupu i te mau òhipa tei î i te aroha e te turetià nö te tinai-roa-raa i te oraraa veve e te mau mamae faufaa-òre. A rohi tämau ia tupu te hau i nià e nö te Fenua.
E. Eiaha roa atu e faataa-ê ia òutou i teie òhipa täviniraa. Te heheu nei òia i te hinaaro ö te Atua : e faaora i te taata tätaìtahi, te mau pupu-taata e te arutaimäreva ; o te höê ïa îraa nö te parau faaìte ö te èvaneria nö te faaâpï i te poieteraa.
F. A tämau-ä i te âpapa i tö òutou mau hiaài faufaa roa aè, mä te pee i te mau tütavaraa ä te fenua e ä tö te ao, ia nuu-ä te mau faaotiraa. E tïtauhia te tahi atu-ä mau räveà âpï nö te faanaho i te oraraa ö te âmuiraa e nö te turu i te mau pipi e te feiä e mäìmi nei i te Atua, e mea tïtauhia te reira nö te pähono i te huru ö te mau òhipa täviniraa ia au i te tauiraa ö te tau.
2
A. A tätara e a ora i te îraa ö te òhipa täviniraa ä te Metia mä te âàu mähora ia au i te aroha nui ö te Atua.
B. A faaroo i te mau parau faaìte nö rätou e pähono nei nä roto i te värua höroà. A pee hua i te hinaaro ö tö òutou âàu ia hoì i te muihere e i te aroha nui ö te Atua. A vaiiho na i te âàu mëhara ia faaìte mai ia òutou i te êà.
C. A haamanaò na òutou ë, höê ö te mau arataìraa tumu ö te oraraa o te pipi o te faahoturaa ïa i te òhipa täviniraa ä te Metia mä te pähono i te àhururaa nö te òhipa täviniraa ä te Pü Mitioni e te Etaretia Nui ia au i tö na püai mau. A turu noa atu ai òutou i te tahi mau âmuitahiraa faaturahia, èi tuhaa faufaa atoà nö te Pähonoraa ä te Pipi, èiaha rä te reira ia faaiti noa aè e àore rä ia mono i te àhururaa ä te Etaretia.
D. Ua riro te àhururaa èi faaòhiparaa värua o te faaìte nei i te hinaaro päpü i te püpü-tämau-raa i te täâtoàraa ö te oraraa o te höê taata i te Atua. Ia haapäpü-anaèhia te reira nä roto i te faaroo, te here, e te höê tärena tei î i te tïaìturu, e tae noa atu i te hinaaro e àufau-pee-roa i te mau tärahu feruri-òre-hia, e rahi aè ïa te fäito pähonoraa, i tei manaòhia nä mua atu.
E. Ua hau atu te tiàâuraa, èi pähonoraa i te òhipa täviniraa ä te Metia i te ö mai roto mai ia òe iho. Ua âmuihia mai te reira i te rima mahora ö te mau âmuiraa e te mau tuhaa mitioni tei höroà i te mau tuhaa täviniraa ä te Etaretia Nui èi haapäutuuturaa i te Autahi i roto i te Metia e te mau nünaa atoà.
F. Opere nö te maitaì ö te täâtoàraa, te reira mau hoì te värua ö Tiona.
3
A. A färii e a ora i te täâtoàraa nö tö òutou rötahiraa e tö òutou àifäitoraa i roto roa ia Ietu-Metia. Te rötahiraa e te àifäitoraa i roto i te Metia, ua tupu mai hoì te reira nä roto i te mau pape ö te päpetitöraa, tämauhia e te Värua Moà e turuhia e te ôroà moà ä te Fatu. A ûùmu i te täâtoàraa ö te auraa nö taua mau ôroà moà ra, âmui atu i roto i te väruaraa e te Metia mai te òre-ä i tupu aè nei.
B. Teie nei rä, ia märamarama òutou, e ère i te mea tià ia poro i te rötahi e te àifäito i roto i te Metia nä roto i te mau fafauraa ôroà moà e i muri iho, a huritua ai nä roto i te mau parau e te mau òhipa. E haapëpë hoì taua mau huru taata ra i te tino ö te Metia e tatahi roa atu ai i te huru mau ö te oraraa, tö te pohe e te tiàfaahouraa ö Ietu-Metia.
C. Aita òutou i märamarama maitaì i te rahiraa nö te mau faanahoraa rau i natihia nö te rahuraa taata. Nä roto mai i tö na ùnaùna-rave-àtä taa-ê, ua fänau mai te rahuraa i te rauraa e te türëni tïtïàifaro.
D. Eiaha e haapau i tö òutou taime i te tuatäpaparaa i te rauraa ö te huru taata ia au i tä òutou e ìte nei. A tütonu höhonu rä mä te hinaaro püai e faatupu i te mau autahi tei î i te here, te rötahi e te àifäito o te heheu mai i te natura tuaraa.
E. Te rötahi e te àifäitoraa i roto i te Metia e ère ïa i te höhoà höê. Te auraa mau ö te reira, hoê i roto i te rauraa, e ia nati-mau-hia i roto i te höê hereraa tei au i te höhoà ö te Metia e i te huru oraraa o vetahi-ê mai te mea ra ë, o rätou ra o tätou ihoa ïa. Te tahi atu-ä auraa, o te fänaòraa ïa ia rätou i te märamaramaraa i te faufaa rahi ö te taata nei e tae noa atu i tö na mau tiàraa mana tei ânetihia ia na, e tae noa atu te vauvauraa i te mau tärëni tei püpühia mai e te Atua i roto i te Etaretia e te tötaiete.
4
A. Nö te Autahuàraa, e pii te Atua i tä te Atua e pii i roto i te mau pipi tei fafau ia rätou iho, ia au i tä rätou mau tärëni ia tävini atu e ia naeà-roa-hia te ao nohoraa taata.
B. Te mau rëni arataìraa nö te Autahuàraa tei rave-mäite-hia nä roto i te paari e te iho-värua-raa, o te höê ïa êà märamarama ia nehenehe te mau pipi e pähono i te piiraa. Te haapäpü atoà nei te reira i te taa-ê-raa i roto i te höê piiraa faufaa rahi e te hiaài ia faaau i tö na oraraa i nià i te mau arataìraa nö te höê tiàraa mörare e te mau tuiauraa e faaitoito nei te au-maite-raa ö te Etaretia.
5
A. E haafaufaa te tupu-rahi-raa e te arataìraa värua ia ö atu i roto i te òhipa täviniraa ä te Metia. Te Peretiteni ö te mau Haapii Evaneria e te Pupu ä te mau Haapii Evaneria, ia töâàti mäite rätou i roto i tä rätou iho pupu, ia tütonu atu i nià i te mau haapiiraa värua nö te autahiraa ö te pipi, e nö rätou atoà o te ìmi nei i te iho-värua-raa, o te ora mau i te höhonuraa e te âàu mahora i roto i te värua ö te Metia.
B. A pupu atu i te ôroà moà nö te haamaitaìraa ä te Haapii Evaneria, èiaha noa rä nö te mau meroraa àore rä nö te mau âmuiraa, nö te mau ùtuäfare atoà ra, te mau pühaparaa e nö te mau pupu-taata o te ìmi nei i te höê arataìraa värua nö te höroà täâtoàraa atu ia rätou i te òhipa täviniraa ä te Metia. I roto i teie faaueraa, èiaha roa atu te höê parau ia faarirohia nö te faaiti te faufaa nö te ôroà moä nö te haamaitaìraa ä te Haapii Evaneria i te mau taata.
6
A. Autahi nö te Metia herehia ë, èiaha e täôtià noa ia òutou nö te täuàparau e nö te hïmene noa nö Tiona. A ora rä, a here e a òpere atu mai ia Tiona : o rätou e tütava nei ia ìte-mau-hia te höêraa i roto i te Metia, e i roto ia rätou àore e feiä veve, àore atoà e feiä hämaniìno-hia.
B. Ei tino nö te Metia, a amo mä te here e te faaòromaì i te teimaha ö te mau faaìnoraa nö rätou e tütäperepere nei i te pähono i te hiòraa-atua-mata-ara nö te faufaa taata e te àifäitoraa i roto i te Metia. Nö òutou hoì teie tuto e teie haamaitaìraa ia tupu te mau ôpuaraa atua.
C. E, ia haamanaò noa òutou ë, t’ara ö te here o tei î i te mamae, te aratö ra hoì te reira i te tätauro ra, e arataì atoà atu hoì i te tiàfaahouraa e i te ora feteui, i te autahi hope-òre o te tau e te rötahiraa nö te hau i roto i te Metia. A tiàturi mai i teie fafauraa.
Stephen M. Veazey
Peretiteni no te Etaretia
Initipeneteni, Mituri,
I te 6 no Tiunu 2016